United States or Puerto Rico ? Vote for the TOP Country of the Week !
Väristen aamukylmässä, ahne kiilto unisissa silmissä, seisovat naiset joukossa harjun reunalla, katsellen läjiin koottuja hyvyyksiä: Loistavia, kirjavia silkkikankaita, jotka paisuvat ylös arkuista; täysiä hedelmälaatikoita; hajuvettä valkoisissa saviastioissa; koristuksia, helmiä, hienoja, tahkottuja laseja, jotka säteilevät himmeässä kullankarvaisessa ensi koitossa.
Kas niin, älä itke, sydänkäpyseni, kyllä hän tulee, kellohan on vasta kolme. Ja muuten parempi... Nyt haukkuivat koirat, risttikkoportti rämisi ja suuri esihuoneen ovi paukahti kovasti kiinni. No, kas nyt, mitä minä sanoin, siinähän hän on! Pyyhi pois kyyneleesi, tässä on hajuvettä ja tässä...
Muuten on hän kummallisesti säilyttänyt muotonsa; minä muistan hänet, kun hän kulki pitkin kammioissa saippuaa ja hajuvettä myymässä; sitten otti muuan jalo henkilö hänet kasvattilaan, ja niin tuli hän "La Croix''iin" ja nyt viimeksi "Blå Porten'iin". Riivattua, kuinka muutamat pidättävät itsensä, eikä hän maalaa poskiansa; minä olen usein taputtanut häntä poskelle ihan uudella silohansikalla, mutt'ei hiemankaan ei punasta eikä valkoista ... se on luonnostansa.
Vilockin hunajarohtoja Israelin hajuvettä niin, niin! Ei pienintäkään muutosta.» »Eihän toki», vanha Holt nauroi. »Meidän mielilauseemme on: 'Me tiedämme, mitä meillä on'.» Holtin talo, »linnaksi» kutsuttu, oli korkealla mäellä, ja sitä ympäröi puutarha, joka ulottui toiselta puolen katuun ja toiselta mereen.
Me veimme Emilian erityiseen huoneeseen, jotta hän siellä saisi levätä hetkisen. Hän vaipui alas tuolille, pani nenäliinansa silmiensä eteen ja oli ääneti. Salissa oli kaikki juhlamenoja varten valmistettuna, Emiliaa vain odotettiin. "Tässä on hajuvettä, Emilia, pistä nenäsi tänne! Emilia kulta, juo vettä klasillisen!" pyysi Julia, joka nyt rupesi vapisemaan.
Sen jälkeen pukeutui luutnantti uusimpaan univormuunsa, otti uudet, vielä käyttämättömät hansikkaat käteensä ja läksi kotoaan, ensin ripsutettuaan tarpeeksi hajuvettä päällensä.
Hetken perästä tultiin sanomaan, että kansaa, joka morsianta tahtoi katsella, kokountui portaille. Tämä oli taas uusi tuska tuolle kainolle Emilialle. Hän nousi, mutta istahti taas kohta, vaaleten. "Hajuvettä! Hajuvettä!" kirkasi Julia minulle, "hän kalpenee, hän pyörtyy!" "Vettä!" huusi eversti kaikuvalla äänellä. Maisteri sai teekyökin käsiinsä ja kiiruhti esiin.
Tuotuansa toistamiseen esiin tämän hirveän, ehkä jotenkin väärän vertauksen, häntä uudestaan valloitti katkera suru; hän taaskin heittäysi sohvalle sekä jäi siihen koko päiväksi eikä tahtonut syödä, ei juoda eikä myöskään mitään lohdutusta kuulla. Armo juoksi itse, ja myöskin minua hän juoksutti ehtimiseen, portaita ylös ja alas, rohtoja ja hajuvettä viemään.
Näin hän kummastutti muutamia päiviä pientä kalastuskaupunkia. Kävellen hoikka espanjan-ruokokeppi kädessä, katseli hän ylön kaikki ja kaikkea; eikä hän voinut oikein puhua Norjan kieltäkään. Isä puoleksi ihaeli, puoleksi häpesi häntä. Mutta ihailu sai kovan kolauksen, kun Tuomas Randulf eräänä päivänä vannoi että Romarinolla oli hajuvettä nenäliinassaan. Kuitenkin Worse aina rakasti poikaansa.
Minusta tuntui niin ihmeen kodikkaalta, kuin tänään tapahtui juuri samalla tavalla. Ja katso sitten tuota kulmassa olevaa kauppaa, ikkunassa korutavaroita, kivikaluja, öljyvaatteita ja onkia! Ja tuolla kirjakaupassa myödään, Jumala paratkoon, vieläkin etupäässä suklaatia ja hajuvettä ja siinä sivussa blankettia.» Hän meni ikkunaan. »Aivan oikein!