United States or Philippines ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tiellä kohtasivat he taaskin toisen murhamiesjoukon. Nähdessään, että oli mahdoton päästä pakoon, lasketti Cicero kantatuolin maahan, pisti ulos päänsä ja otti vastaan kuoliniskun. Hänen päänsä asetettiin puhelavalle, josta hänen äänensä oli niin usein kaikunut, ja Antoniuksen puoliso, kostonhimoinen Fulvia, pisteli hänen kieltänsä hiusneuloilla.
Viekkautta se ei voi olla; jos se sitä on, niin saa hän aikaan sadekuuron yhtä hyvin kuin Jupiter. ANTONIUS. Voi, ett'en olis koskaan häntä nähnyt! ENOBARBUS. Rakas herra, niinhän olisi teiltä jäänyt ihmeellinen taiturintyö näkemättä; ja sitä onnea vajaana olisi koko matkanne ollut joutava. ANTONIUS. Fulvia on kuollut. ENOBARBUS. Mitä? ANTONIUS. Fulvia on kuollut. ENOBARBUS. Fulvia?
Sit' onko siellä? 2 PALVELIJA. Hän vartoo käskyä. ANTONIUS. No, sisään tulkoon! Egyptin kahleet nää mun murtaa täytyy, Tai hulluuteen ma sorrun. 2 AIRUT. Fulvia, vaimosi, on kuollut. ANTONIUS. Missä? 2 AIRUT. Sicyonissa: kuin kauan sairaus kesti Ja muuta, mit' on tärkeä sun tietää, Tää kirje kertoo. ANTONIUS. Poistu! Tuotahan ma toivoin.
Sotisankari tuli nyt naisten pariin. »Olen aina rauhaan tyytyväinen», hän sanoi, »kun näen niin paljon kauniita kasvoja edessäni.» »Oh! Te sankarit osaatte alati imarrella», Fulvia vastasi kiiruhtaen omaksumaan kohteliaisuuden vain itselleen. Olen yksinkertainen soturi kuten sotilaan tulee ollakin.» »Mitä pidät Pompeijin naisista?» Julia kysyi. »Venus avita, ne ovat suloisia!
Vihoissaan ehk' on Fulvia; tai kenties Tuo liemenparta Caesar mahtikäskyn Sinulle lähettää: »Tee tuo tai tuo! Tuo valta valloita, tuo vapauta! Ja oiti, muuten voi sua!» ANTONIUS. Mitä, armas? CLEOPATRA. Kenties ei, tietystikin tääll' et olla Saa kauemmin; pois Caesar sinut kutsuu. Siis häntä kuule! Mik' on Fulvian haaste Caesarin, tarkoitin ei, kumpaisenkin? Siis kutsu airuut. Punastut, Antonius!
Kun Fulvia raivostuneena Antoniuksen elämästä Kleopatran kanssa oli kuollut, saapui Antonius Italiaan , jolloin triumviraatti uudistettiin ja Antonius sai vaimokseen Oktavianuksen sisaren, jalon Oktavian. Mutta kohtapa Oktaviakin surukseen näki puolisonsa kietoutuneen lumoavan kuningattaren pauloihin.
»Niin miehetkin sanovat; mutta hän on myöskin rikas. Atenalainen aikoo hänet naida; toivotan hänelle onnea. En luule, että Glaukus kauan pysyy uskollisena. Tuollaiset vierasmaalaiset ovat tuiki huikentelevaa väkeä.» »Ah, Julia», Fulvia virkkoi nähdessään kauppiaan tyttären liittyvän heidän seuraansa »oletko jo nähnyt tiikerin?» »En.» »Kuinka? Kaikki ylhäisön naiset ovat käyneet sitä katsomassa.
Me emme saa mistään hinnasta ihailla toisen taloa liikaa, sillä silloin helposti luullaan, ettemme missään ole nähnyt sen kauniimpaa. »Tuopa on ihana Bakkus-patsas!» roomalainen senaattori sanoi. »Vähäpätöinen!» Diomedes vastasi. »Kauniita maalauksia nuo», Fulvia virkkoi. »Vähäpätöisiä», isäntä toisti. »Hienosti muovailtu kynttelikkö tuo!» sotasankari huudahti. »Hienosti!» varjo jatkoi.
Komea Julia astui huoneestaan yllään muhkea, valkoinen puku, johon oli runsaasti kudottu jalokiviä ja kultalankoja. Tuskin hän oli kumpaakin vierasta tervehtinyt, kun Pansa vaimoineen, Lepidus, Klodius ja roomalainen senaattori miltei yhtaikaa saapuivat sisälle; sitten tuli leski Fulvia ja pian sen jälkeen runoilija Fulvius, jolla ei edellisen kanssa ollut muuta yhteistä kuin nimi.
ENOBARBUS. Ruhtinatar? CLEOPATRA. Etsi hänet Ja tänne hänet tuo. Miss' on Alexas? ALEXAS. Täss' olen; käskekää. Jo saapuu herra. CLEOPATRA. En tahdo häneen katsoa. Pois tulkaa! AIRUT. Ensinnä Fulvia, vaimos, sotaan lähti. ANTONIUS. Luciota, veljeäni vastaan? AIRUT. Niin.