United States or Uzbekistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän rupesi taasen etsimään sanoja, joilla kauneiten voisi kuvata hetken vaaraa, mutta samassa hän näki kaikkien ympärillä seisovien kalpeat, hätääntyneet kasvot, ja silloin hänkin pelästyi. "Antakaa minulle tumma viitta päähineineen!" virkkoi hän. "Mahtaakohan tästä todella syntyä ottelu?" "Herra," sanoi Tigellinus epävarmalla äänellä.
Kuka orjista on hänen rakastettunsa?" "Ei kukaan, herra." "Mitä sinä tiedät hänestä?" Teireisias alkoi puhua hiukan epävarmalla äänellä: "Eunike ei koskaan öisin jätä cubiculumia, jossa hän nukkuu vanhan Acrisionan ja Ifidan kanssa; sinun kylvettyäsi, herra, ei hän koskaan jää kylpylaitokseen... Toiset orjat nauravat häntä ja nimittävät häntä Dianaksi." "Riittää," virkkoi Petronius.
"Sentähden", vastasi hän epävarmalla äänellä, "että minut on kutsuttu paikkaan, jossa minua tarvitaan paremmin kuin täällä ja jossa minä Jumalan avulla voin vaikuttaa enemmän hyvää kuin mitä minä olen voinut tehdä täällä." Gabrielle naurahti lyhyesti ja tylysti.
KORTESUO. Sinä et sitä tiedä? Ohho! Sitten on asiasi hyvin epävarmalla pohjalla. RIIKKA. Entäpä kun hän jo on mennytkin toiselle? Mitäs sitten? MIKKO. Hän saa purkaa. KORTESUO. Vaikkako olisi jo vihittykin? MIKKO. Vaikka. KORTESUO. Mutta ellei hän tahdo? MIKKO. Niin minä hänet siihen pakotan. KORTESUO. Elä, elä? Käykö se laatuun? MIKKO. Sitä minä en kysy, käykö laatuun vai ei.
Kesti kauan ennenkun hän taas toipui ja kysyi epävarmalla äänellä: Kumman suomalaiset miehemme valitsivat? Ensimmäisinä kutsuttiin esille Turkulaiset, ja kun kapteeni Fock kysyi heiltä, tahtoivatko Ruotsiin vastasi yksi sotamies: Emme! On jo tarpeeksi juostu. Tahdomme kotia, ja muutkin tahtoivat kotiin. Jo samana päivänä vannoi koko armeija uskollisuutta Venäjälle.
"Bella, Bella!" huusi Mimmi heti nähtyään Gabriellen, "pastori kävi äsken täällä ja kysyi sinua, hän kulkee etsien sinua joka paikasta puistossa ja ... nyt hän varmaankin on rientänyt lehmuskäytävään..." "Mitä hän minusta tahtoo?" kysyi Gabrielle epävarmalla äänellä, keveän punan levitessä hänen poskilleen.
Tässä viittasi Poole häntä pysähtymään ja kuuntelemaan, pani itse pois kynttilän ja lähti ilmeisen suurella vastenmielisyydellä nousemaan ylös noita pieniä portaita ja epävarmalla kädellä kolkutti punaiselle ovelle. »Mr Utterson on täällä ja haluaa tavata tohtoria», huusi hän, kehottaen vielä kerran vilkkain liikkein juristia kuuntelemaan.
"Tuomitse minua, jos uskallat", näytti se katse sanovan, "tuomitse onnetonta, joka taas heitetään yksinäisyyteen ja uusiin taisteluihin sinä, joka et koskaan ole tuntenut muuta kuin onnea." Eugen näytti ymmärtävän tämän katseen; hänen vastenmielisyytensä hävisi ja tunsi ainoastaan syvää myötätuntoa. Hän tarttui Julian käteen, puristi sitä kovasti ja kuiskasi epävarmalla äänellä: "Hyvästi.
"Niin, mutta luuletteko että ihminen voi hillitä jokaisen tunteensa purkauksen?" jatkoi Gabrielle jotenkin epävarmalla katseella. "Kyllä, luulen että voi, jos vaan on täysin selvillä siitä, että olisi väärin päästää se purkautumaan. Se, jolla on luja tahto, ei tarvitse antaa valtaa luvattomille tunteille, vakuutan teille sen." Gabrielle pudisti päätään.
Avattuaan niistä toisen ja selailtuaan vähän aikaa lehtiä, nousi hän ylös ja virkkoi: Ennenkuin puhun, mitä minulla on teille puhuttavaa, veisatkaamme virsi! Hän aloitti sen ensin hiukan epävarmalla ja värähtelevällä äänellä, mutta varmistui pian, kun Reitakin siihen yhtyi. Muut tuvassa olijat eivät yhtyneet nuottiin, mutta eivät häirinneetkään.