United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta tuskin olin astunut Evan halpaan kotiin, kuin huomasin, että loukattu ylpeyteni oli se katkera juuri, josta minun syvät yhteiskunnalliset mietteeni lähtivät. Minä olin alentanut Schönberg-Gersdorfin entisyyttä sillä, että olin ajatellut Cotta-Reichenbachin tulevaisuutta.

Armottoman iskun edessä sai väistyä vanhat muinaisrakennukset uuden rakennusinnon tieltä. Kaupunkia kaunistettiin vanhain ihmisten harmin kustannuksella. Taloja oli kaikkialla, kansaa myöskin kaikkialla sekä päivällä että yöllä. Ei missään ollut jälkeäkään entisyydestä. Elsassa itsessäänkään ei ollut entisyyttä.

Se oli liian kauan ollut vieraan vallan alaisena ja nyt jälleen siirtynyt uudelle valloittajalle. Tulevaisuus oli tuntematon, entisyyttä enää mahdoton palauttaa. Mielet olivat hiljaiset ja ahdistuneet. Kuitenkaan ei oman kansallisuuden tunto ollut koskaan täydellisesti kuollut Suomen kansan keskuudesta.

Minä voin nyt ajatella entisyyttä vakaasti, mutta ei katkerasti, ja pystyin miettimään tulevaisuutta miehuullisesti. Kotia tämän sanan parhaassa merkityksessä minä en saattanut enää toivoa. Häntä, johon olisin voinut vuodattaa hellempää rakkautta, olin opettanut rupeamaan sisarekseni.

Hän eli puoleksi nykyisyyttä toiseksi entisyyttä ja siihen hän vaipuikin, kun heidän keskustelunsa sinne siirtyi. Ja siitä havahtui hän kuin unesta vihkimistoimitukseen, kun pappi seisoi jo keskilattialla ja hääväki oli keräytynyt saliin. Morsiusparia odotettiin. Viion leskeä aivan kuin peloitti, sen huomasi hän yht'äkkiä ja hän aivan kuin odotti jotakin onnettomuutta tapahtuvaksi.

Istuivat selin näyttämöön, kuhertelivat vain keskenään ja kuiskailivat kieltä, jota Aadam ja Eeva mahtoivat käyttää ennen syntiinlankeemusta. Liisa oli hurmaavampi kuin milloinkaan, Johannes rakastuneempi ja sanasukkelampi. Yleensä ei Johannes mielellään nähnyt Liisaa moisessa mielentilassa. Tuo viritys muistutti hänelle liian selvästi Liisan epäilyttävää entisyyttä.

Vielä elon syksysiltä vainioilta, Koska uneksuen takasin hän katsoo Samotulle tielle kohden entisyyttä, Aina tämä ihanainen ilta Hymyvänä helavalkeana loistaa Hälle muiston riutuvasta kesä-yöstä. Oi mi hetki toki!

On hetkiä ihmiselämässä, alkoi puhuja, jotka saattavat ihmisen mielen pois jokapäiväisestä hyörinästä ja pyörinästä korkeampiin asioihin, jotka saattavat ajatuksen lentämään tulevaisuuteen, muiston johtamaan menneisiin. Semmoisia hetkiä on esim. syntymäpäivä. Silloin, ihminen kun lopettaa muutaman renkaan ikävitjastaan ja alottaa taas uutta, katsahtaa hän entisyyttä ja kuvailee tulevaisuutta.

"Raskaasti on Herra minua kurittanut tuon Joosepin kautta, ja monesti olen tahtonut pyytää herra rovastin neuvoa tässä kohdassa, mutta en ole rohjennut valittaa siitä, mikä kuitenkin on minun ansaittu rangaistukseni". "Puhukaa, Timo, puhukaa aivan vapaasti", kehoitti rovasti, "ja selittäkää entisyyttä.

Kari katsoi hänen jälkeensä, kun hänen katala muotonsa kulki ikkunan ohi ja katosi huoneen taakse; sitten istui hän hiljaa ja vaipui surullisiin ajatuksiin, ja niinkuin hän tällä hetkellä entisyyttä katseli, niin hän oli sitä neljäkymmentä vuotta katsellut.