United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mitä tuosta, jos ma laulan, Tahi tuosta, jos ma tanssin, Ei tuota kyty kysele, Eikä appi arvaele, Nato ei naisille sanele, Anoppi kylän akoille; Ky'yn kytken kynnykselle, Naon naittelen kylälle, Anopin susille syötän, Apen karhuille apatan. Hyvä sanoma emolle.
Ei asia viel ole julkaistava, Sen tutut muutamat vaan tuntevat. Taas kuluu vuosia ja, ruhtinan Jaloa kunniataan kasvattaissa, Hovissaan syntyy seka-sikiöitä. Ei häpeetä voi enää salata, Emolle ruhtinan se ilmestyypi Ja särkee jalon äidin sydäntä. Nyt, Wolmar Paulovitsch, on kuva valmis, Te itse ootte kuvaaja, no onko Asian mukainen tää kuvaus?"
Ei kuule emo minua, Jos mie silmillä siherrän, Tahi kulmilla kuherran, Päälaella laulattelen; Enkä huoli huutamahan, Ei se kuulu kumminkana, Ei kuulu emolle itku, Ei valitus vanhemmalle Huuto ei kuulu Tuonelahan, Valitus Manan majoille. Nokeusin nuotioilla. En minäki oisi ollut, Isän koissa ollessani, Mustin muita neitosia. Kalvakin kylän kanoja.
"Läkkäm sikko Suurulahan! Suurulass' on nuoret sulhot ." "Vuota teen tilan emolle, Jalan jaksan taattoselta." Läksimmäpä Suurulahan, Suurulass' oli suuri pirtti, Musta lehmä lattialla; Ukko sarvesta pitävi, Akka alta tempoavi. Minkä akka maion lypsi, Sen samasen ukko särpi.
Lämmitin metoisen saunan Metoisilla halkosilla, Hautelin metoisen vastan Metisellä kiven navalla, Läksin vettä kantamahan Alta linnan lähtehestä, Kaupungin kasarisella, Kuparilla kultaisella; Käskin maammon kylpemähän. Maammo kylpi kyllältehen, Valoi vettä vallaltehen: "Hyvin teit tyttäreni Kun kylyn emolle laitit!"
Sep' on kukkui kuuta kolme lemmettömälle tytölle, meressä makoavalle. Kuka kukkui: "sulhon, sulhon!" Sep' on kukkui kuusi kuuta sulholle sulottomalle, ikävissä istuvalle. Kuka kukkui: "auvon, auvon!" Se kukkui ikänsä kaiken auvottomalle emolle, iän päivät itkevälle. Niin emo sanoiksi virkki kuunnellessansa käkeä: "Elköhön emo poloinen kauan kuunnelko käkeä!
"Ei isosi, ei emosi eikä vanhin veljiäsi, ei nuorin sisariasi eikä muu sukusi suuri: itse teit tihua työtä, katkoit kalmankarvallista. "Tule nyt työsi tuntemahan, pahasi parantamahan, ennenkuin sanon emolle, vanhemmallesi valitan! Enemp' on emolla työtä, vaiva suuri vanhemmalla, kun poika pahoin tekevi, lapsi tuhmin turmelevi.
Nyt olen sotajalalla. Vainoveikot kun tulisi, Näyttäisin sukuni voiman! Tarvitset sukusi jatkon. Anja, oisitpa omani! Nyt sun näyttäisin emolle. KALERVO. Kunpa en riutunut olisi, Harmennut, hatarajalka, Kanssasi tulisin, poika. POTERO. Min' en vain sotia suosi Enkä jättäisi taloa. Ethän vaatine, isäni? Jalkoja minult' ei riitä Silvottavaksi enempi. Kaks on kättäni satakin Kättä työmme tarvitsevat.
Sai käköset kukkumahan. Yksi kukkui: lemmen, lemmen! Toinen kukkui: sulhon, sulhon! Kolmas kukkui: auvon, auvon! Kuka kukkui lemmen, lemmen! Sepä kukkui kuuta kolme Lemmettömälle tytölle, Meressä makoavalle. Kuka kukkui: sulhon, sulhon! Sepä kukkui kuusi kuuta Sulholle sulottomalle, Ikävissä istuvalle. Kuka kukkui: auvon, auvon! Se kukkui ikänsä kaiken Auvottomalle emolle, Ijän kaiken itkevälle. Näin emo sanoiksi virkki, Kuunnellessansa käkeä: »
Emo tuuti poikoansa, Toivoi tuuvitellessansa: "Kun tuosta tuki tulisi, Vara suuri valmeneisi, Toisi tuo emolle leivän, Kakun kannon juuren alta, Kohokuoren koivukosta, Kakkaran kanarvikosta!"