United States or Somalia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan hänen sydämmessään ja mielessään oli kolkkoa ja kamalaa, sillä siellä asuivat vielä kaikki unien kauhut. Hän hengähti helpotuksesta, kuin näki Cassyn tulevan. "Olipa se helvetillinen yö, Cassy!" sanoi hän läähättäen. "En minä tahtoisi sitä enää toista kertaa kokea." Ja hän kertoi eilisillan tapaukset ja yön kauhut.
Eilisillan muisto, johon myös rouva Sorvin kuva läheisesti liittyi, oli vielä liian tuores ja epämiellyttävä hänelle. Eikä häntä olisi ollenkaan huvittanut tämä kotiinsaattaminen. Siksi hän muutamia askeleita äänettömänä kuljettuaan kääntyikin ja kohotti jälleen yhtä jäykästi silinteriään jäähyväisiksi. Anteeksi, hän sanoi. Olen unohtanut erään asian.
Itse Siuron isäntä tunsi värähdyksen niistä. Mutta Siuron isännän tunteet eivät olleet samaa laatua kuin nuorukaisten. Hänellä ei ollut tytärtä. Eikä käy väittäminen, että hän tähän asti oli juuri tytärtä kaivannutkaan. Mutta sitte eilisillan oli hänessä herännyt tuo outomainen kaipaus. Ja kun hän aamulla noustessaan ensimmäiseksi tapasi Marin, oli se tunne ottanut hänessä selkeämmän muodon.
Nuori kreivi lensi tulipunaiseksi ja vastasi: »En eilisillan perästä paitsi että», lisäsi hän, vähän hämillään, »hät'hätää näin hänet puoli tuntia ennenkuin tappelu alkoi.»
Sillä paljon oli tekemistä talkoon loputtuakin, vaikka emäntäkin kehoitti häntä olemaan iloisena muiden kanssa. Se. joka myöskin tahtoi vallita osan Marin ilta-aikaa, oli Siuron isäntä itse. Hän pyrki selvyyteen siitä mitä hänen mielessänsä oli ollut sitte eilisillan ja sitä johtanut uusille poluille. Sentähden hän piti varalla, kun Mari liikkui toimissaan, ja tarttui hänen käsivarteensa.
Brownilla on tauluja, joista hän on maksanut tuhansia, ja jotka ovatkin sen arvoisia, mutta tämä eksynyt karitsa, jonka hän sai miltei ilmaiseksi, tuottaa hänelle salaisen arvon hänen omissa silmissään, arvon, joka vastaa taulun oikeata hintaa. Entäs rouva Croesus eilisillan kutsujaisissa, mitenkä hän vaimolleni lateli kallisarvoisten pitsiensä uskomattoman halpaa hintaa.
Seuraavana aamuna hyvissä ajoin laittautui Erkki astumaan kaupunkia kohden. Hänessä oli yht'äkkiä herännyt halu päästä tutustumaan tuohon pikku kaupunkiin ja sen asukkaisiin. Eilisillan kohtausta mietiskellen asteli hän I:n katuja etsien toverinsa, maisteri Saarion asuntoa. Tuossa se varmaan olikin, vanhanaikuinen talo taitettuine kattoineen ja suuri puutarha edustalla. Hän astui pihaan.
"Toista korttelia on mennyt sitten eilisillan, ja kun toisen korttelin vielä menee, niin..." vastasi Heikki. "Ei, ei vielä", varoitti Iisakki. "Nyt on Varsankallion virta väkevimmillään... Eiköhän virta paina vielä kallioon..." "On niitä lauttoja tällä vedellä ennenkin laskettu", sanoi Heikki. "Mutta saisihan tulva vielä laskea."