United States or Mauritius ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt itkeä tahdon ma kaiken sen, mitä jäänyt on itkemättä multa vuosina vaivojen menneiden. Noin nään sinut vieläkin edessäin: Sinä katselit kalliolla yli ulapan aaltojen siintäväin ja mun oli hyvä olla. Sua syrjästä katselin kauvan näin: Tuul' leikki sun palmikolla. Mut vihdoin käännyit sä minuun päin niin vienolla katsannolla. Oi, silmä suuri ja suruinen, miten saatoit sa olla niin julma!
»Ja kauheus tuo kuvaton edessäin, Etähäll' avust' ihmisten, Kamalass' erämaass' olin yksinäin, Sydän siell' olin ainoa tuntoinen, Syväll' ihmiskielen soinnusta poissa Epäluomien keskellä, hirmun koissa.»
Tuoss' on katu taaskin edessäin, Mä jolla sun ensin näin, Ja lehto, jonka kalvehella Niin hausk' oli ennen armastella. Tule pois, tule pois! Tule pois, tule pois! MARGAREETA. Ei, viivy! Sun kanss' on viipyä riemu! FAUST. Ei riennä pois kuin liemu! Joll'et riennä, Kalliisti saamme maksaa. MARGAREETA. Vai etkö sä enää suudella jaksa? Vähäksi aikaa minust' erkenit, Ja suutelut jo unhotit!
Mashaa vältellen mä tahdon Vapauteni saavuttaa. Mutta silmät, sini silmät Aina ovat edessäin, Ne ne hurmoksiin mun saavat, Rauhan poistaa mielestäin. Kun sä kuulet nämä tuskat, Sääli, Masha, mua oi! Sinä herätit muu henkiin, Muut ei pelastaa mua voi. "Mitä arvelet tästä?" kysäsin Shvabrinilta, odottaen kiitosta, kuin minulle välttämättömästi tulevaa veroa.
Sa oppi-isäni, sa uljas henki, Miks näitä oivaltaa et saanut, voinut? Ei mielessäs ois epätoivo soinut, Mi hornan houreihin sun vei, Vaan kirkastunna, kautta taistojenki Ja kautta harharetkein elos tiellä, Sa oisit innoissas ja riemumiellä Taas Suureen Alkuun palannut! Ma itse: edessäin on kuolinhetki Ja kohta päättymässä mainen retki, Ja kanssani nää tiedot vien.
Niin nuoruus-aatteistani ihastuin, Parannuspuuhistani tulistuin: Noin, noin mä tehdä sitten tahtoisin, Kun vain nyt varttuisin ja vahvoisin! Mä syöstä päätin ulos maailmaan Ja tälle näyttää, kuinka taistellaan: Jos ihmishenkee voidaan kahlittaa. Nuo kahleet täytyy voida pirstoittaa. Noin ihanteita väikkyi edessäin, Mä toisen toistaan kauniimpana näin.
Kavahda hänen kultakutriansa, Joill' yksinään hän prameilee! Jos niillä sulhasen hän vangitsee, Tuot' ei hän laske pauloistansa. FAUST. Tuoss' istuu vanha nainen ynnä nuori. Kai niiden uupunut on jalka? MEFISTOFELES. Ei rauhaa salli velhovuori. Käy kiinni toisehen! koht' uusi tanssi alkaa. Suloista unta kerran näin: Omenapuu ol' edessäin, Se loisti kaksin omenin, Mua vietti, siihen kiipesin.
Miest' omenuiset hurmajaa Jo paradiisin aioilta. Kuink' oon ma raasu riemuissain, Kun niit' on munki tarhassain! Ma hurjaa unta kerran näin: Haljennut puu ol' edessäin, Ma siinä huomasin, Ja Iin
On tähdissä säädetty niin. Kuin aron beduiini eteen oven ma istahdin. Suru syöpyy unelmiini. Mut voin elää kuitenkin. Ilta All' ikkunani, edessäin käy meren virran vuo. Sen kesästä ma kesään näin. Niin monet päivät peräkkäin miks nyt sai mieleen tuo: nuo aallot viel' ei ehtineet oo yöhön ulappain, nuo tyrskyt viel' ei tyyntyneet kun ma jo rauhan sain? Kesäyö
Ja lahden laine läikähtää, niin iloisesti hymähtää: no, tullos, vanha tuttavain ja loiski, läiski helmassain, niinkuin sa ennen teit! Ja puro huutaa pulputtaa voit vielä myllyt rakentaa, mä niitä väännän ahkeraan, kun kohdata sun taasen saan sa, armas ystävä! On hellä mieli mullakin, kun näitä katson, tervehdin, kun mennyt aika armas näin on iloinensa edessäin ja sulo-muistoineen.