United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mademoiselle Dorinnen seurassa läksi Helena hänen ylhäisyytensä luo.
Helenan ystävälliset sanat ja kohtelias huolenpito liikkuttivat Hornia syvästi ja voittivat hänen sisarensa kerrassaan, niin että hän hetkeksi unhotti levottomuuden, jota tunsi m:lle Dorinnen tähden. Viivyttekö te, hyvä vapaaherratar, kauankin Moskovassa? kysyi Helena. Paha kyllä täytyy minun matkustaa huomeisiltana tahi viimeistään ylihuomenna, vanha isäni...
Vai niin, m:lle Dorinnen luona ah, hän oli ihastuttava aikomaan, millaiset silmät ja millainen ... siinä keskeytyi puhe rykimiseen. No no, hän on kirottu noita-akka nyt. Onneksi ei minun toki ole tarvinnut nähdä häntä enää kahteen vuoteen. Horn veti henkeä syvään. Hän ei voinut tätä enää kestää, hän tahtoi lähteä; mutta ihmeekseen näki hän Martinovin istuvan kuin kiinni naulittuna.
Hän astui radalle, sai ottaa vastaan tervehdyksiä joka taholta, ja tämä ylhäinen pikku ukko, eräissä suhteissa m:lle Dorinnen kaksoiskuva, asettui paikallensa parvekkeen kunnialooshiin. Neljä viisi upseeria astui nyt siihen looshiin, jossa ruhtinatar istui, heidän joukossaan Petrov, joka muuten oli hyvin kiihtyneellä ja hermostuneella mielellä.