United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !
Burgundin herttua hävitti sen vapauden, kukisti sen kaupan; hän antoi tappaa sen etevimmät porvarit, muiden muassa Jaen de Vos'in, joka oli isäni. Olen vannonut perikatoa Burgundin herttualle ja koko hänen joukollensa. Saastaisin kaikista on Campobasso, meidän vankimme. Minä vaadin hänen kuolemaansa." "Minua kutsutaan Dinant", toinen sanoi.
Hän hypitti siinä hevostansa ja sanoi hymyillen: Minulla on hyviä teurastajoita, heidän työtänsä ilahuttaa nähdä. Siitä päivästä asti hän kantaa liikanimeä Kaarlo Julma; siitä päivästä asti kannan kostoa, en ainoastaan häntä, mutta myös koko hänen seuraansa vastaan. Campobasso on julmin kaikista. Hänen täytyy kuolla." Neljäs vuorostansa nousi ylös.
Jos hän kuolisi noin, ei niitä suinkaan puuttuisi, jotka minua siitä syyttäisivät, niinkuin ennen isäni Kaarlo kuninkaan kuollessa, ja niinkuin vielä hiljakkoin, kun veljeni Guienne'n herttua kuoli. On valehdeltu! kuuletteko sen, kreivi Campobasso, on hävyttömästi valehdeltu! Minä vihaan myrkkyä; en tahdo murhaa! Totta Jumaliste! Jos ainoankaan merkin olisin antanut, se olisi jo aikaa tehty.
Toivioretket ovat oivallisia asioita. Paluu-matkalla, kulkiessanne ohitse, käykää minua katsomassa. Minä luotan teihin, toverini." Campobasso nousi ylös, näytti epäilevän josko vastaisi, ja päätettyään sen tehdä, hän sanoi: "Voidaksenne minuun oikein luottaa, sire, teidän tulee minulle maksaa arvoni jälkeen. Hän ei ole sitä ymmärtänyt, hän. Siitä kenties seuraa hänen perikatonsa."
"Juoskaa järveen!" Bartolomeo huudahti. "Pääasia tietysti on tappaa kondottiereja ... jota useampia meitä on heitä vastaan, sitä useampia saamme tapetuksi!" Se, joka äskenkin oli puhunut, vastasi: "Sotamiehistä me viisi välitämme. Se on heidän päällikkönsä, johon meidän vihamme koskee ... se on Campobasso, tuo Burgundin herttuan kirottu sielu!"
Kolmantena päivänä kreivi Campobasso toi italialaisen viekkautensa lisäksi Kaarlen neuvoskamariin, ja onneksi oli Ludvigille, ettei hän ollut läsnä herttuan ensihetkisen vimman aikana. Heti hänen saavuttuaan kutsuttiin kaikki valtaneuvokset varsinaiseen kokoukseen miettimään, miten tässä oudossa ja tärkeässä tilaisuudessa oli meneteltävä.
Jokainen läsnä-olevista oli hiljaa ja varovasti väistynyt syrjään, paitsi Villon, joka tämän viimeisen sanan johdosta jäi paikallensa. Kumealla äänellä, hampaiden välistä herttua jatkoi: "Campobasso! jokin ilmi-anto... Ahaa! kyllä ymmärrän ... että muka hyvän palvelijani hylkäisin... Vanha juoni, jolla ei minua petetä. Päin vastoin.
Kuningas ja Campobasso istuivat vastakkain, mutta kauempana toisistaan kuin mitä sula kohteliaisuus olisi vaatinut; kreivi keskellä huonetta, kuningas telttansa alla, jonka toinen puoli oli verhoilla peitetty, toinen tuon jykevän tammisen pöydän suojelema.
Campobasso suostui. Seuraavana päivänä makasi hän kuolleena, puukko rinnassa. Glorieux oli kadonnut. Pari päivää jälkeenpäin Renato herttua vietti häitään Johannan kanssa pääkaupungissansa, joka silloin oli kokonaan juhlapuvussa. Jolanda herttuatar oli kovin kalpea ja näytti riutuneelta. Usein painoi hän kätensä sydäntä vasten.
Campobasso toi ensiksi mielipiteensä esille pukien sen vertaukseen matkustajasta, kyykäärmeestä sekä ketusta; hän muistutti herttualle tuota neuvoa, jonka kettu antoi miehelle, että hänen piti musertaa verivihollisensa, kun sattumus oli saattanut nyt sen hänen valtaansa.