United States or Aruba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Czarnkovski hymyili, katsoi punehtuneesen Mariaan, ja nielasi naurunsa aika ryypyn kanssa, jonka hän otti pikarista. Blasius-ukko oli illaksi kutsunut luoksensa muutamia ruotsalaisia herroja, joiden tulo ei juuri näyttänyt huvittavan puolalaista.
Samassa silmänräpäyksessä oli hän, hirmuista miekkaansa heiluttaen, vihollisensa jäljillä, ja puolalaisen pää turpaanin kaltaisene lakkineen olisi varmaan kierinnyt Marian jaloissa, jos ei Blasius-ukko olisi itse rientänyt väliin ja saanut vihastuneen nuorukaisen kädestä kiini.
"Unohdattepa Tukholman paraan aarteen," sanoi puolalainen kohteliaasti, "unohdatte puolustajattaren, joka yksin sille antaisi äärettömän arvon." "Hm! hm!" virkkoi Blasius-ukko, "tarkoitatte kai 'Kolmen Kruunun' tornia? Niin, varmaa on, että moni tanskalainen on puskenut päänsä veriseksi sen vanhoja muuria vastaan!"
Blasius-ukko kiirehti häntä vastaan ja kysyi mitä kuului, Marian jäädessä seisomaan loitommalle ja kääntäen häneen levottoman silmäyksen. "Ei mitään!" änkytti Niilo ja hänen äkkinäisyytensä sijaan tuli nyt kainous ja hämi, nähdessänsä niin monta ylhäistä herraa edessänsä. "Se oli vaan vähäpätöinen seikka!" "Mitä? mitä?" kysyivät kaikki herrat, ja nousivat äkkiä istuimiltansa.
Hän nosti pikarin huulillensa ja virkkoi kylmästi: "Minä tutkin huomenna sen asian, ja rangaistutan syyllisen." "Hm! hm!" alkoi taasen Blasius-ukko, vähän hämillänsä; "nyt on parasta ett'emme enään puhu siitä asiasta ennenkuin huomenna. Tule sinäkin juomaan Niilo! Mutta älä enään mainitsekaan sitä asiaa."
Silloin alkoi Blasius-ukko lavean puheen omasta ja tyttärensä kiitollisuudesta kaikesta hyvän-tahtoisuudesta, jonka ruhtinas oli heille osoittanut, sekä semmenkin hänen armollisesta hyvyydestänsä Niilo Kristerinpoikaa kohtaan, joka myöskin halusi saada hänelle vakuuttaa kiitollisuutensa siitä, että hän heti Tukholmaan tultua oli päässyt vapaaksi.
"Niilo, Niilo!" huusi Blasius-ukko. "Taivaan Jumala!" huudahti Maria ja aikoi syöstä hänen jälkeensä, mutta Czarnkovski esti häntä ja heitti hänen isänsä syliin, jolla ei myöskään ollut halua laskea häntä. Samassa kuin puolalainen antoi veneen tehdä käännöksen, koetteeksi, jos olisi mahdollista pelastaa häntä, näkyi uivan nuorukaisen pää lähimmän aallon harjalla.
Blasius-ukko sitä vastoin laski kätensä lukulle, ikäänkuin levottomana odottaen tuon korean puheen loppua. Maria ei voinut olla antamatta kaunista katsetta ja käden puserrusta vieraalle, joka oli hänelle osoittanut niin suurta kunnioitusta ja hyväntahtoisuutta. Czarnkovski kääntyi sitten Niilon puoleen.
Blasius-ukko huusi taivaan ja maan tähden armoa, hänen renkinsä soutaessa ruuhta niin lähelle Czarnkovskin isoa venettä, että puolalaiset merimiehet meren rajusti aaltoillessa vetivät sen keksillä veneensä viereen, ja erinomaisella taidolla tempasivat Blasius-ukon ison ruumiin möhkäleen ja heittivät sen päällikkönsä jalkoihin. "Armoa! armoa!
Uljas Czarnkovski, puettuna sulaan kultaan ja purpuraan, hyppäsi juoksijansa selästä ja heitti ohjat yhdelle monista palvelijoistansa. Blasius-ukko tuli portilla häntä vastaan ja sanoi hänen tervetulleeksi. Silloin puolalainen viittasi seuruettansa palaamaan leiriin takaisin, hänen itse seuratessa isäntäänsä huoneisin.