United States or Greenland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tiedätkös, sormikkaissa on oleva näin: "Piku härä Bärn Haaketorp'issa". Niin kirjoittaa aina korpraali, vanha Thorvigg, tervehtiessänsä Berndt'iä. Kumpa vain osaisi kirjoittaa värsyjä... Tiedätkös, isä osasi kirjoittaa värsyjä nuorena.
Niin, mikäs tässä auttaa; Berndt raukka jää aina unohdukseen. Rakas Maria, kuinka sinä puhut, virkkoi äiti; emme me Berndt'iä unhoita.
Tuo kiiltävä kello, joka putosi kuni pilvistä ilahutti Berndt'iä sanomattomasti; siinäkin näki hän yhden todistuksen siitä, ettei isä ollutkaan niin köyhä kuin hän sanoi. Antaa hopeainen kello, oli jotakin, jota eivät Berndtsson'in mielestä muut voineet tehdä kuin varakkaat henkilöt.
Vihdoin lopetti kapteeni kertomuksensa näillä sanoilla: Niin se kävi, mutta niin paljon minä sanon vaan: tänään makaan minä päivällis-unta, ja sitten asetumme me kaikki paraatiin Berndt'iä vastaanottamaan. Niin Berndt, isä! sanoi Maria, Berndt raukka, jonka nyt täytyy ajaa neljä penikulmaa, ennenkuin hän saapuu kotiin. Niin, pojan täytyy kärsiä jotakin. Eikä hän ole sokeriakaan, että hän sulaisi.
Ja seitsemän viisaan viisauden. Jumala armahtakoon minua sinun tähtesi, Maria, mutta, jollei sinusta maailmassa tule lopotin, niin eivät lahjat ole oikein tasattu, sanoi kapteni nauraen. Hänen pitää saaman kellon ... niin hän saa sen. No, anna minun olla ... minä tiedän ilman sitäkin, että sinä olet iloinen, Maria, se on hyvin tehty sinulta, että sinä ajattelet Berndt'iä.
Päivän Sana