United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Wrangel, joka koko ajan oli vastustanut retkeä Beltin yli, virkkoi ynseästi: Teidän majesteettinne voinee kyllä näillä miehillä ajaa tanskalaisen Itämereen, mutta ei silti ole tarvis itsenne sulaan loikata. Kuulematta neuvoa kutsui kuningas viittaamalla seurueestaan suurikasvuisen upseerin. Ne ovat teidän miehiänne, kreivi Bertelsköld?
Hän jo katui tätä uhkayritystään; hän tarvitsi jokaisen urhoollisen miehensä, ja mikä vielä tärkeämpää koko hänen sotajoukkonsa mieliala riippui Bertelsköldin retken tuloksesta. Mutta Bertelsköld tuli. Olen ratsastanut Beltin yli, teidän majesteettinne, vaikkakin olen luistellen tullut takaisin. Tässä on siitä elävä todistus Fyenistä! Ja tuo vangittu poika tuotiin esiin.
Kustakin viidestä tornista liehuivat nytkin nuo sinikeltaiset viirit kuulakassa ilmassa, ja suurin päätorniin pystytetty viiri oli koristettu Bertelsköldien vaakunalla, täysissä aseissa olevalla ratsastajalla, joka toisella puolen oli alaslaskettu, Marienburgia tarkoittava nostosilta ja toisella Fyenin vaakuna, jonka kantamisoikeuden Kustaa Bertelsköld oli saanut kuningas Kaarle X:ltä muistoksi siitä, että hän ensimmäisenä ratsasti Vähän Beltin poikki.
Niinkuin käskette, teidän majesteettinne! vastasi Bertelsköld lyhyesti ja kuivasti, välittämättä Wrangelin pilkallisesta hymyilystä, sillä kaikille oli tunnettua, että Vähän Beltin itäinen virran uoma oli auennut suojailman aikana, jonka vuoksi kulku Middelfartin salmen yli oli mahdoton. Mutta kuningas halusi niin kiihkeästi sinne päästä, että hän mielellään uskoi kaikki mahdolliseksi.
Nyt jo käytiin puunkuoreen käsiksi, ja nyt jo nähtiin joskus nälkään nääntyneitä ihmisiä kuolleina tiepuolissa. 1695 vuoden alkupuolella oli talvi niin kylmä, ettei sen vertaista tietty olleen sitten vuoden 1658, jolloin Kaarle X samosi Beltin yli.
Sillä, että ensimmäisenä ratsastan Beltin yli. Kuningas hymyili ja kääntyi Wrangeliin. Tuo on tehty siitä puusta, jonka vitsoilla tanskalaista hutkitaan; sellaista väkeä minä tarvitsen. Tyhmänrohkeat mielipuolet! mutisi Wrangel. Hyvä on, kreivi Bertelsköld, jatkoi kuningas, uskon teihin, jos huomenna ratsastatte Beltin yli ja ennen iltaa tuotte minulle vangin Fyenistä.
Fredericiasta ei ole Vähän Beltin kapeimman kohdan yli Fyenin Middelfartiin kuin niukka penikulma. Talvella 1643-1644 oli Torstenson tehnyt rohkean päätöksen kulkea jäätyneen Beltin yli Seelantiin, mutta kohtalo oli säästänyt tämän kunnian hänen oppilaalleen, ja tuuma meni sillä kertaa myttyyn, kun talvi oli lauhkea eivätkä siis Beltin aallot jäätyneet.
Tuo mies tuossa, jatkoi Bjelke, kääntyen toisien puoleen, se on syönyt nauriita Fyenissä tänään. Se on pienestä pitäen nauriita syönyt. Se osaa kaalinpäitä viljellä... Ja niitä listiäkin, kun tulevat hävyttömiksi, vastasi Bertelsköld, joka oli synnyltään kiivasluontoinen hänkin. Kas, mitä ylvästelee, mokomakin Beltin kreivi! jatkoi Bjelke samaan tapaan. Tiedättekö, mistä se tulee?
Ei ollut heidän joukossansa ainoatakaan, joka ei olisi korjannut osaansa kunniakkaista laakereista, joita Ruotsin miekat ovat niittäneet; iäkkäämmät olivat saaneet soturimaineensa Saksan kolmikymmenvuotisessa sodassa, nuoremmat olivat Kaarle Kustaan rinnalla otelleet Varsovan luona ja kulkeneet jäitse Beltin yli.
Edellinen talvi oli lokakuusta alkaen ollut niin tavattoman kylmä, ettei sen vertaista muistettu olleen sitten v:n 1658, jolloin Kaarle X kulki Beltin yli.