United States or French Southern Territories ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kaikki oli tässä talossa nuorta: isäntä ja emäntä, kissa, koira ja karja. Eipä kummaa että koko talon yli oli ikäänkuin levinnyt runollinen vaippa. Nuori emäntä oli tarkka maitokamarissa. Sinne kannettiin, mitä oli lypsystä saatu ja koottiin puhtaisiin kehloihin. Näitä askareita piti Mari miltei tärkeimpinä. Marin maitokamari oli avara huone. Hän tahtoi sen niin, ettei se tulisi umpihenkiseksi.

Vielä nyt hän herääpi, Jos en aina ahkeraan Syntejä kartakkaan. Pian hän mun tuomitsee, Kun vain vian huomaitsee. Käskee kansan kivittää, Kansasta pois hävittää. Surkea on asia, Uskovaisten seurasta Sielu pois jos suljetaan, Herrasta erotetaan! Minä olen A jo O, alku ja loppu. Jesus sielun tavara, Ilon aarre avara, Kaikki kaikissa Hän on, Lohdutus myös loputon.

Asun, mutta minulla on hiljainen, avara koti, jossa ei ole tämänlaista liikettä kuin täällä. Menköön vain poika, mitäpä hän täälläkään paljon kokoon saa, tuskin ruokansa ansaitsee noilla sanomalehdillä, ja vaatteet ovat kokonaan minun hankittavanani. Mutta hänen tulee sitten kokonaan erkaantua tästä kodista ja näistä seuroista... Kukas herra sitten on, joka poikamme ottaa? kysyi isä.

Metsän ukko halliparta, Metsän kultainen kuningas, Ava nyt aittasi avara, Luinen lukko lonkahuta! Laske juoni juoksemahan, Virka vippelehtämähän, Kullaista kujoa myöten, Hopiaista tietä myöten, Jost' on sillat silkin pantu, Sillat silkin, suot sametin, Veralla vetelät paikat, Pahat paikat palttinalla!

Mikä kuitenkin enemmin huoletti häntä oli se seikka, että rouva Fritschen talossa, joka, jos kohta näöltään vähäinen, kuitenkin oli jokseenkin avara, löytyi useampia huoneita, jotka aina olivat hänelle suljetut. Tästä kaikesta huolimatta kävi Jergunov yhtä uutteraan Emilian luona.

Talossa oli yksikerroksinen vinkkeliin rakettu asuinhuone-rivi, joka oudon silmään näytti tavattoman pitkältä ja muhkealta. Elsalla ei nyt kumminkaan ollut aikaa sen tarkemmin talon ulkomuotoa tutkia, vaan kantoi mummon kanssa arkkua kyökkiin. Ensi silmäyksellä huomasi Elsa, että kyökki oli hyvin avara, melkein Munkkiniemen kyökille vivahtava.

Hän on rikas, hänellä on linna ja avara kartano, ne kaikki muuttukoot kullaksi, ja me siirrymme tästä ylitse valtameren idän mannermaalta ijankaikkiseksi pois.

Siitä näkyi toisella puolen Tyynelä lahtineen, toisella avara metsäinen maisema, joka katkeamattomana, tummanruskeana alankona ulottui mäkikyliin saakka. Tuolla se on, sanoi Elli, tuo kukkulajono, johon päivä niin helakasti paistaa. Meidän karjakartanomme on vähän alapuolella tuota korkeinta yppylää. Nyt näen ... tuo uusi valkea huone. Se on heidän uusi riihirakennuksensa.

Turkkilaiset, Arabialaiset, Armenialaiset, Euroopalaiset, Juutalaiset, Koptilaiset, mustat kerjäläiset, niistä suuri joukko sokeita, kihisevät täällä sekaisin. Kaikilla maan vaimoilla ovat hunnut ja heidän avara pukunsa peittää kokonaan heidän ulkomuotonsa. Kahvilat ovat pieniä, mutta suurilla kaariakkunoilla.

Mutta Diokletianus ymmärsi, että tämä valtakunta oli liian avara yhden miehen hallita; sentähden hän päätti jakaa koko roomalaisen alan kahteen osaan ja otti toiseksi keisariksi Maksimianuksen, joka oli talonpoikaista syntyperää Illyriasta. Jonkun vuoden kuluttua kumpikin keisari vielä otti itselleen apukeisarin.