United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päästyänsä Aurajoen toiselle puolelle huiskutti Klaus märkää ruumistaan. «Kiitos Jumalan! Me olemme kohta perillä«, sanoi hän. Mitä he nyt näkivät edessänsä, se oli hirmuista. Vaan paroonilla ei nyt ollut aikaa katsella. Hän riensi kiireesti eteenpäin huutaen: «Onko kukaan nähnyt majuri s'tä?«
Kerjäläisasuani lisäsin tällä kertaa vielä siten, että suljin vasemman silmäni, pidin suutani hiukan vinossa sekä ryiskelin yhtämittaa vanhan miehen köhä-yskää. Kainalossani oli tietysti säkkirähjä ja kädessäni keppi. Näin varustettuna nousin kauniina kesäkuun aamuna Aurajoen rannalle, minne olin saapunut muutamien kalankaupalle tulleiden rymättyläläisten venheessä.
Niinpä sen paikan kohdalla, missä höyrylaivat nykyänsä maalle laskevat, nousee Aurajoen itä-rannalla Sampanlinnan-vuori, jonka eriskummainen nimi ikäänkuin viittailee syvään muinaisuuteen. Salainen kammo on vuosisadat läpitsensä saanut yksinänsä tässä hallita, ja vaikka metsä on hävinnyt, ei ole mikään asutus eikä viljelys täyttänyt honkaen jättämää siaa.
Mutta kun tämä on tapahtunut, kun hänen nimensä on pyhitty pois elämän kirjasta, kun soihdut maassa makaavat suitsemassa, silloin hän on rauhaton taivaissa ja maan päällä, ja jos tehtävänne oikein te'ette, hän ei kauas pääse Aurajoen vesiä edemmäksi. Sitten purjehditte yhtä suoraan Pohjanmaan rannoille. Kuinka Harald siellä toimittaa asiansa, hän itse paraiten ymmärtää.
Sotajoukon kanssa, jossa suurimmaksi osaksi oli "helsingejä", tuli kuningas Eerikki laivastollaan meren yli Suomeen ja hänen kerrotaan nousseen maalle Aurajoen suussa ja siihen perustaneen linnan, jonka ympärille sitten Turun kaupunki syntyi.
Te olette siis vielä hengissä, rakas isäntäni!" huudahti tämä uskollinen, rehellinen palvelija toistaen samoja hellyyden osoituksia, joita hän kerran ennen oli näyttänyt Aurajoen rannalla. Muutamaa askelta ulompana seisoi se sotamies, jonka parooni oli häätänyt talostansa pois ja joka nyt oli seurannut Pekkaa tämän vakousretkellä.
Yhdeksäs Kohtaus. EDELLISET ja TULLEET. SORRI. Totuuden lausui huhu onneton! LALLI. Siis muukalaisten rakentama linna? SORRI On valmis. Peloittavana se seisoo Suuss' Aurajoen. Ukko nuolillansa Sen särkeköön! LALLI. Me valloitamme sen! SORRI. Sa Hiiden linnat kaikki helpommin Voit valloittaa kuin tämän! Kivestä Sen seinät ovat, ovet rautaiset!
Ja kun hän kaikki ihmistunteet kuolettaen eräänä pimeänä yönä heitti äsken syntyneen nuoren lapsensa Aurajoen laineisin, oli hänen elämänsä ovi hänen takanansa isketty kiini. Hän eli tosin vielä, mutta hänen elämänsä tarkoitus oli yksin kosto, kosto! Se häpeä, joka häntä oli kohdannut, jota hän oli hyvin osannut salata, oli saanut ensimäisen ja samalla hirmuisimman rikoksen matkaan.
Sitten miehet kohta ystävyydellä erisivät ja Pohjanpiltti kokoili toverinsa valmistamaan lähtöä kotiin päin. Ennen kuin ilta-rusko vielä oli kokonansa himmentynyt, nähtiin heidän punaiset purjeensa Aurajoen suussa ja auringon noustessa heidän haahtensa kynti Raumanmertä.
Sumuinen ja raskas etelätuuli puhalteli hiljaa kaupungin yli, savu painui alas, ja sameaksi käyneen Aurajoen rannat olivat paksun vihreän liman peitossa. Nuo ennen väkeä vilisevät rantasillat olivat autiot, yliopiston salit tyhjillään, kadut autiot, torit kellastuneiden syyslehtien peitossa. Siellä täällä hiipi joku inhimillinen olento hätäisesti ja kiireesti apteekkiin päin.