United States or Dominican Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuka olisi tervetullut, ellette te, hyvä herrasväki! huudahti eukko; mutta miten ihmeessä on herrasväki voinut päästä tänne?... Merihän on jo niin jäässä, että se melkein kannattaa ihmisen... Tavatonta, miten aikaisin talvi nyt tuleekin! Puhellessaan hän johti vieraansa sisään tupaan ja sytytti kynttilän pienessä kamarissa, joka oli sisustettu kuin tavallisen köyhän torpparin asumus.
No niin, ja minä vastasin että täällä on sinua varten huone ja sinua palvellaan täällä mielesi mukaan, ja että me tapaamme täällä toisemme joka päivä. Pitääkö minun sitten ikipäiviksi jäädä tänne? kysyi mylady melkein kauhistuen. Onko tämä asumus sinusta kenties huono, siskoseni? Pyydä mitä sinulta puuttuu, minä olen valmis toimittamaan sen sinulle.
Tuo asumus siellä sisällä on tulta ja puuta suurimmassa määrässä; Herran henki on sytyttävä sitä ikäänkuin tulikivi-virtaa." "Kuules Saara, etkö luule että voisit lukea jotakin muuta?" kysyi Worse levottomasti. "Helvetin piinan päiviä", jatkoi Saara lukemistansa, "tulee aina kestämään eikä sen vuodet koskaan lopu.
Asumus, jollaisessa nuo metsänkävijät enimmäkseen asustivat, oli varmaankin yksinkertainen katos, joka oli vain pari hirsikerrosta korkea, katto korkea ja kalteva ja toinen pitkäseinä eli sivuseinä avoin. Lämmin saatiin sillä sivulla olevasta nuotiovalkeasta, joka oli yhtä pitkä kuin seinäkin. Makuusija, joka oli tehty havuista ja eläinten nahoista, oli maassa.
Niitten toimesta sai joka asumus pian vähäisen ryytimaan jossa kasvattivat kukkia ja hyödyllisiä juuri-kasvuja. Jos joku tuli kipeeksi, niin paronessa oli koko tohtori, joka tuli paikkaan ja teki mitä sopi saadaksensa sairaan terveeksi.
Auringolle ja etelän lämpimälle ei ole mikään mahdotonta, hymähti hän. Paikka oli yhtä harvinainen kuin sen asukaskin. Asumus oli yksi ainoa huone, muurattu rosoisista kivistä, katto ohkaisista liuskoista. Ovi ja ikkuna antoivat etelään päin. Leveän räystään alla oli istuin. Edustalla oli puutarha ja joitakin istutuksia.
Kumpikin oli osaansa tyytyväinen, ja he halusivat vain jäädä asumaan liki toisiaan, "jotta", kuten he sanoivat, "aina saisimme nähdä toisiamme, puhella keskenämme ja auttaa toinen toistamme". Oli kuitenkin tarpeen, että heillä kullakin oli oma asuntonsa. Margareetan asumus sijaitsi keskellä laaksoa, juuri hänen alueensa rajalla.
Semmoisena kuin hän nyt seisoi siinä, pienenä ja heikkona, kuivana ja terävänä, oli hänet nähty miesmuistiin. Isä oli myöskin ollut talonpanija, ja vanhemmilla oli ollut vähäinen maapalsta ja se asumus, jossa hän vieläkin eleli, vuokralla.
Eevin mieli ei suinkaan valjennut, kun hän Heikin kera saapui uuteen kotiinsa. Pitäjänapulaisen asumus oli vanha ja rappeutunut. Se tuli revittäväksi, ja sijaan oli rakennettava uusi. Väliajaksi oli apulaiselle vuokrattu asumus talonpoikaistalossa lähellä kirkkoa. Mikä lie paikan valinnassa ollut määräävänä, ei ainakaan luonnonkauneus.
Melkein jokaisessa töllissä on toki muutama syreeni ... ellei parempaa, niin katkottu tynkä. Taikka pari valkoruusupensasta. Somilta näyttävät työväenkin kyläosan kattoryhmät, sinne tänne metsään vapaasti kylvettyinä, koivujen ja lehmusten siimeksessä. Kotoisilta ne näyttävät. Musta saattaa olla asumus talvella: ikään kuin toivottomuuttaan tuijotteleva.