United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Ja minä olen Mayer Anshelm Rothschild ja asun rouva äitini kanssa Juutalaiskadulla Frankfurtissa", sanoi pieni Mayer, vastaten prinssin ylpeäään tervehdykseen yhtä ylpeällä päännyykäyksellä. Hän jäi seisomaan ja katsoi prinssiä, joka pystyssä päin läksi hovimestarinsa kanssa käsitysten katua pitkin vaunuinsa luo, jotka ensimäisessä kadunristeyksessä heitä odottivat.

Kolme vuotta oli Mayer Anshelm jo asunut häntä vastapäätä, mutta tätä kummaa ei ukko Baruch vielä koskaan ollut hänen muistaaksensa tehnyt, vaan ummelleen kello 10 oli hänen ikkunastansa tuli aina sammunut. Mayer Anshelm oli sitä joka ilta tarkastanut, ja siitä tiesi hän, että isä Baruch ja sisar Gudula olivat levolle menneet.

"Miksi ei?" kysyi Gudula puolestaan ylpeästi ja tyynesti. "Senvuoksi kun maakreivi on mainittava tytönryöstäjä, jota, kuten sanotaan, kukaan ei voi vastustaa ja " "Kyllä minä häntä vastustan", sanoi Gudula tyynesti, "eikä hän tule minun sydäntäni ryöstämään. Hyvästi vaan, Mayer Anshelm!" "Etkö salli, että minä sinua seuraan kreivitär Tettenbornisi luo?

Osaston eturinnassa marssiva upseeri kysyi portilla värjötteleviltä lapsilta, jotka avossa suin katsoa töllöttivät noita komeita sotamiehiä, josko he tietäisivät, missä Mayer Anshelm, Hessenin kuuriruhtinaan hovi-asiamies asuu. Kaikki ne sen tiesivät, nuo töllistelevät lapset, ja juoksivat halullisesti edeltäpäin tietä näyttämään sotamiehille Mayer Anshelm Rothschildin asuntoon.

Nuoresta prinssistä oli tämä näkö niin hupainen, että hän paikalla unhotti vastahakoisuuden ja harminsa sekä loistavin silmin ja hymysuin katseli tuota sekamelskaa. Mutta pieni Mayer Anshelm rypisti otsaansa, ja prinssin hymy näytti pahoittavan hänen mieltänsä. "Herra paroni", sanoi hän, "Te tahdoitte herra prinssille Juutalaiskaupunkia näyttää.

"Tahdon aina olla sinun sisaresi, Mayer Anshelm. Mutta sano nyt, mikä erinomainen asia sinulla oli kerrottavana, jonka johdosta tahdoit meidän, isän ja minun, neuvoa kysyä." "Niin, kerropa meille, miksi tänään olet tullut tuntia aikaisemmin konttorista", sanoi vanhus. "Eihän tuo rikas Nathanson liene vaan tullut vararikkoon?"

Mayer Anshelm syleili silloin pikku Gudulaa ja hymyili kyynelsilmin, sitten nojasi hän päänsä hänen olkapäälleen ja itki katkerasti. Gudula kaunotar. Kaksitoista vuotta oli kulunut Mayer Anshelmin äidin kuolemasta. Kaksitoista vuotta oli kulunut. Ne olivat olleet sangen rikkaita suurista maailman tapauksista ja myrskyistä.

Etkö tiedä, että hän on kivuloinen ja kyttyräselkäinen kuin kameli?" "Tiedän kyllä", vastasi Mayer Anshelm tyynesti, "mutta minä tiedän myöskin, että hän on hyvin lempeäluontoinen, ja ett'ei hänen kova osansa ole voinut hänen sydäntänsä paaduttaa; hän on avulias ja hurskas, ja köyhät ja sairaat siunaavat häntä, senhän Te hyvin tiedätte, isä Baruch! Hänellä on hyvä ja lempeä sydän ja "

Kaikki makasivat ja nauttivat lepoa päivän työstä ja rasituksista kaikki nuo kurjat, vaivannähneet Juutalaiskaupunginkin asukkaat. Tätä ajatellessa iloitsi Mayer Anshelm, hänen rintansa kohoili vapaammin ja hengessä toivotti hän kaikille kausalaisveljillensä ja sisarillensa hyvää yötä.

Ja nyt", jatkoi Mayer Anshelm säihkyvin silmin koroitetulla äänellä, "nyt tarjoutuu minulle äkki-arvaamatta tilaisuus pikemmin päästä tarkoitukseni perille ja kerrassaan harpata monen pitkän puute-ja kärsimysvuoden ohi, nyt voin tuota pikaa päästä rikkaaksi. Sanokaa, eikö minun pidä käyttää tätä tilaisuutta?"