United States or Palestine ? Vote for the TOP Country of the Week !
Täydellinen vallankumous! Kiire on käsissä! Kaikkien aatelismiesten täytyy tehdä yksimielinen ponnistus. Täällä on arveltu seuraava keino paraaksi: Talonpoikain nimessä ja vielä paremmin talonpojilta pitää saada anomuksia »en masse» keisarille, joissa he itse pyytävät, että kaikki jäisi vanhoilleen. Tiedätte kuinka taipuvainen Hänen Majesteettinsa on kallistamaan rahvaalle korvansa.
Kokonaisen kuukauden, kesäkuun 13 p:stä heinäkuun 13 p:ään, kestivät diplomaattien keskustelut, koska lordi Beaconsfield ja ruhtinas Gortshakov riitelivät Lontoon "memorandumin" yksityiskohdista ja Balkanin-valtioiden lähettiläillä oli suurvaltojen edustajille esitettävänä tavaton määrä valituksia ja anomuksia.
Lukiolaiset olivat siihen aikaan aikamiehiä, ja jo kauan oli käynyt heidän kunnialleen, että heitä soitettiin kokoon kuin koulupoikia. Anomuksia oli tehty useampiakin, että soittaminen jätettäisiin, mutta turhaan, sillä opettajain ja lukiolaisten välit olivat vanhastaan kireät. Ja sitä paitsi oli vasta nimitetty uusi rehtori asettanut päämääräkseen kukistaa heidän jäykät niskansa.
Audotja. Hänelle ilmoitettiin siinä myöskin, että herrat aikovat joka taholta lähettää hallitsijalle anomuksia talonpoikain puolesta... Roponen. Hekö anomuksia meidän puolestamme? Audotja.... että talonpojat muka eivät tahdo millään muotoa vapautta vaan haluavat olla entisten herrojensa vallan alla. Roponen. Vai semmoisia he tuumivat! Hyvä! Vai kirjoittavat talonpoikien nimessä anomuksia!
Nyt ovat talonpoikain haltiat suostuneet antamaan kaikkialta meidän nimessämme anomuksia hallitsijalle, ett'emme me muka tahdo laisinkaan vapaiksi tulla. Muutamat talonpojat. Onko se mahdollista? Roponen Aivan varma on, että hän nyt viekkaudella tahtoo saada meitä allekirjoittamaan nimemme. Muistakaa, että jos sen teemme, syöksemme itsemme ja lapsemme ikuiseen auttamattomaan turmioon. Kipuna.
Minä olisin poikennut siitä järestöstä, jonka mukaan koko tilaani hoidetaan, ja antanut aihetta naapureilleni ja ystävilleni tuomaan esiin kaikenmoisia anomuksia, joita en enää voisi suoraan kieltää, kun kerta olisin osoittanut kuinka helposti olin myöntynyt muukalaisen pyyntöön, jota kukatiesi en milloinkaan enää tule näkemään.
»Anoako, Dunois? Mikä anomus se olisi? Sinä tuot harvoin esille anomuksia ja voit olla varma suostumuksestamme. »Anoisinpa sitten, että te, kuninkaallinen majesteetti, lähettäisitte minut Evreux'hön pitämään papistoa kurissa», virkkoi Dunois soturin suoruudella. »Siihen et sinä todellakaan pystyisi», vastasi kuningas hymyillen.
Kerrotaan kuinka luotettaviin historiallisiin lähteisiin nojautuen, jääköön sanomatta että valtiopäivämies Larssonin harmaantunut, koukistunut, mutta vielä kookas ja kunnioitusta herättävä vartalo ennen muita oli kiinnittänyt kuningas Aadolf Fredrikin huomiota; että kuningas armollisimman kärsivällisesti oli kuunnellut uudistettuja alamaisia anomuksia, että Vaasa saisi tapulikaupungin oikeudet että vanha Larsson hartaasti, kaunopuheisesti ja rohkeasti oli puolustanut tätä pyyntöä, joka oli hänen elämäntehtävänsä, ja että kuningas oli luvannut, valtakunnan säätyjen suosiollisella luvalla ja suostumuksella, ottaa tämän asian vakavan harkinnan alaiseksi.
Varmaan saamme siis tällä tavalla koko vapautusjutun tyhjäksi taikka ainakin lykätyksi toistaiseksi. Cher ami! Ryhtykää tekin toimeen! Suomalaiset ovat tunnetut hyviksi kansalaisiksi, tarkoiksi lainkuulijoiksi! Erittäin tärkeätä on sentähden, että teidän seuduiltakin saadaan semmoisia anomuksia.» Vouti. Todellakin oiva keino! Te teette tietysti niinkuin hän neuvoo? Kosmin.
Presidentti, kreivi Torsten Bertelsköld istui eräänä aamuna huhtikuun alkupuolella v. 1722 kauniissa työhuoneessaan Tukholmassa, huolettomasti kuunnellen anomuksia ja muita asioita, joista hänen sihteerinsä saapuneiden kirjeiden mukaan lyhyesti esitti pääkohdat.