United States or Morocco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Iso Emma, niin ne eroitettiin toisistaan, sai eräänä aamuna kirjeen, jonka hän luettuaan tapa-turmassa jätti esiin, ja meidän Emmamme luki; samassa tuli toinen, näki kirjeensä toisen kädessä, vaaleni ja sanoi hätä-naurulla: "Oletkos kummempata kuullut eläissäsi, tuon kirjeen lähetti ystäväni Tukholmasta näyttääkseen minulle miten eräs nuori tyttö taisi kuvitella, ehkä oli paha kuin paha henki; mutta annasta tänne se."
Neuvoksettarella oli myös aivan erikoinen kyky voittaa ihmisten luottamusta ja kotinsa teki hän mitä mieluisimmaksi turvapaikaksi heille; Annasta oli jokainoa huonekalu tässä suuressa rakennuksessa hänelle rakas, erittäinkin oli hän innostunut tuohon vanhankodikkaasen vierashuoneesen.
Hiukan häpeissään ja silmissä anteeksipyytävä katse hän siis alotti: "Suoraan sanoen, neiti Hemmer olin niin väsynyt ja alakuloinen ja rupesin kaipaamaan teidän tyynnyttävää läsnäoloanne. Siksi olin niin rohkea että tulin tänne." Samassa loi iltapäiväaurinko heloittavimmat säteensä huoneeseen, ja sekö lie ollut syynä siihen, että Annasta ja Hartista kaikki näytti kirkkaammalta kuin äsken.
"Voipihan Lydia vielä saada senkin seitsemän sulhasta, antaisihan Annan rauhassa mennä Taaville", sanoi emäntä. "Ei ne niinkään huoli Lydiasta", arveli isäntä, "hän kun ei tahdo olla talonpoikainen eikä taas ole mamselikaan". "En minä Annasta luovu, se on vissi, vaikka olisi kymmenen Hovilaista vastaan", vakuutti Taavi. "Hm!" virkkoi hänen isänsä.
Hart ja Eksköld kävivät usein herrasväki Huovisen luona kuulemassa uutisia Annasta, ja rouva Huovinen huomasi ilolla, että Eksköld taas rupesi yhä paremmin ja paremmin viihtymään heidän kodissaan. Elsa olikin tilaisuudessa näyttämään kaikki hyvät ominaisuutensa, jotka alati suurenevassa määrässä vetivät Eksköldin huomion puoleensa. Tyttö oli verraten hiljainen ja hyvin taloudellinen.
Hän liikutteli itseään ja puhui aivan kuin tavallisesti, kuitenkin näytti Annasta kuin koko hänen olemuksessaan olisi jotain outoa ja kylmää. Tohtorin antamien lääkkeiden vaikutuksesta makasi Juho jonkunlaiseen horroksen tapaiseen uneen vaipuneena eikä häntä näyttänyt mitkään tuskat vaivaavan.
Isäntä esitteli, että Anna jäisi sairaan kanssa paikalle. Annasta oli tämä vastahakoista erota vanhemmistansa, jota vastaan toiselta puolen oli sairaan kohta. Anna oli hyvin murheissansa, Feodor näki Annan huolen, vaikkei ymmärtänyt syytä ja kun he nyt vielä kielenkään puolesta eivät voineet keskustella, niin oli asia tukala.
"Isä," keskeytti häntä Katri nopeasti, "älä toki mitään pahaa luule! Olihan se tietysti Annasta vaikeata tavata Tommia noin äkki-arvaamatta, ett'ei hän sitä suinkaan ollut aavistanutkaan." Peltola pudisti maltittomalla liikunnolla päätään, juuri kuin olisi hän kerrassaan tahtonut antaa tiedoksi, ett'ei kellään ollut oikeutta muistella vanhoja hulluuksia.
«Marian syliin ja sanoisitte: Sinä olet hyvä, yleväsydäminen neito! Ole aina Marian ystävä!« «Hm, hm!« mumisi majuri. «Nyt ei ollut kysymystä Annasta. «Sinulla on siinä oikein, että Marian...«
Tämä päivä oli Annasta kuin joku eriskummainen uni, ja hän olisi niin mielellään toivonut, että hän olisi voinut puhella äidin kanssa kahden kesken, siitä olisi ollut huojennusta heille molemmille. Mutta äiti sanoi vain ohimennen: Minä olen pyytänyt tohtori Westerin puhumaan asiasta isälle, häntäkin tarvitsee valmistaa.