United States or Laos ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se ratkaisee asian. 28 päivän iltana Nikolai II Tsarskoje Selossa allekirjoittaa manifestin kansalleen, jossa hän ilmoittaa luopuvansa kruunusta veljensä Mihailin hyväksi.
Kohtaus kohtaukselta ajatteli hän tämän kurjuuden kehitystä nähden jo mielikuvituksessansa, mikä hirveä melu hänen »alhaisuuksistansa» syntyisi. Ehkä oli sittenkin paras tehdä kerralla loppu tästä kaikesta välittämättä kenenkään moitteista ja vihoittelusta? Sitä paitse oli hänellä eräs syy allekirjoittaa luopumuskirja ja se olikin ratkaisevaa laatua.
Sihteeri käski uudestaan hänen allekirjoittaa täydellisen suostumuksensa tai selvän tyytymättömyytensä, jos hän vastoin kaikkia arveluita omantuntonsa mukaan tuntee, että hänen asiansa on oikea ja aikoo laillisen ajan sisällä vedota ylempiin.
Salli huomauttaa, caesar, että sen täytyy tapahtua julkisella reskriptillä. TIITUS: Pane kokoon reskripti. Minä tahdon vielä tänäpäivänä sen allekirjoittaa. KVEESTORI: Oo, jalo caesar niinkö sinä palkitsit veljesi uskottomuuden! Mitä käsket tekemään muille osallisille? TIITUS: En mitään, en mitään KVEESTORI: Annatko heidät kansan tuomiolle? TIITUS: En, en sitäkään.
"Belisariuksen luuloteltua kapinaa, josta ei todellisuudessa tule mitään, pitäisivät gootit kuninkaansa keksimänä valheena, jolla tämä tahtoi kaunistella antautumisen häpeää." "Se olisi erinomaista, mutta Vitiges ei varmaankaan tee sitä." "Tuskinpa tietensä. "Mutta kenties tietämättään. "Te olette antaneet hänen allekirjoittaa vain yhden kappaleen alkuperäistä sopimuskirjaa."
Englantilaiset omistivat melkoisen osan maata, ja heidän pöyhkeä käytöksensä osotti paraiten, että he pitivät itseään sen varsinaisina herroina. Ranskalaiset pakoitettiin hyväksymään sopimus. Useat maan ensimmäisistä miehistä, parlamentti ja Parisin yliopisto eivät tienneet muuta neuvoa kuin allekirjoittaa se.
Siitä voitte olla varma, ett'emme aio allekirjoittaa, ennenkuin sisällön tunnemme. Kosmin. Hyvä, kylläpä saadaan nähdä, kellä tässä on käskyn valta. Luuletko sinä, ett'en minä voi teitä pakoittaa? Roponen. Ette voi! Kosmin. Vai en voi! Enkö voi! Nyt ensiksikin toimitan poikasi kauas Keski-Venäjälle sotapalvelukseen. Roponen. Siitä saatte vielä oikeudessa vastata. Kosmin. Minä?
»No, silloin on kaikki hyvin!... Hra Méraut, saanko kirjelmänne ... voidakseni allekirjoittaa sen, ennenkuin lähden ulos.» Kirjelmää allekirjoittaessansa kuiskasi hän Mérautille: »Katsokaapas rva de Silvistä!... Eikös hän näytä siltä kuin aikoisi hän pian alottaa laulun: oi, tumma metsä j.n.e.»
Tällaisista filosofisista pyrinnöistä huolimatta eksaktisen luonnontutkimuksen nähdäkseni yhä tänäkin päivänä täytyy allekirjoittaa Schopenhauerin arvostelu, kun hän sanoo: »Me emme voi siirtää toisella luonnonilmiöiden alalla kehiteltyjä selitysperusteita toiselle, vaan niinpiankuin astumme uudelle alalle, esiintyy uusia peruslakeja, joiden selittäminen aikaisemmin tunnettujen perusteella on toivoton yritys.
Aluksi häneltä valmistuu erinäisiä Kalevalan sankarien ympäri kiertyviä runosikermiä, mutta työn kuluessa selvenee hänelle yhä enemmän sen yhtenäisen teoksen ajatus, jonka esipuheen hän allekirjoittaa 28 p. helmik. 1835. Teoksen nimi oli Kalevala. Suomi oli saanut kansallisrunoelmansa ja maailmankirjallisuus voittanut yhden korkeimmista ja ihanimmista ennätyksistään.