United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Minä en pettynyt sillä tuskin olin istunut nurmelle ja hyssyttänyt lapsen uneen, kun sen julma mummo tuli juosten, iso kohennusrauta kädessä, huutaen minulle: "'Anna minulle sikiö, taikka halkasen aivosi ja hakkaan vaihokkaan tuhanneksi kappaleeksi! "Minä puristin avuttoman rintaani vastaan ja tahdoin paeta, mutta mihinkäs olisin joutunut äsken syntyneen alastoman lapsen kanssa?

Jaha nyt saat kernaasti jatkaa, kun et vaan puhele tuonlaisia tyhmyyksiä, sillä niitä en totisesti tahdo kuunnella. Mikä sinulla on, Sylvi? Eilisestä illasta saakka olet ollut niin kummallinen Avioero? Kaikkea sinulle pistääkin päähäsi Mistä nämä ajatukset nyt tulivat? Vai tanssiko on pannut aivosi pyörälle? Sinä et vastaa? Totta tosiaan, enhän minä enää tunne sinua entiseksi Sylvikseni... Tjah!

"Sinä et auta minua sillä tavalla kuin entinen opettajani", naurahti poika, "ja kumminkin ymmärrän minä nyt läksyni paremmin kuu ennen. Mistä se tulee?" "Aivan luonnollisesta syystä", vastasi Georg. "Sinun pitää vain ajatella opittavasi, niin kaikki selviää; kuta enemmän aivosi ajattelevat, sitä pikemmin pääset asian perille." "Hyvä, että sen tiedän!" arveli poika.

Feliks, kun kuulet Draken merkkipillin, niin ole varuillasi... Ole huoleti! Ja sano, että ellei hän seuraa kutsua, niin he ennen pitkää tulevat ja vievät hänet väkisin. Viini on pannut aivosi sekaisin. Ylös ja kaada kaksi, kolme, neljä, viisi sangollista hupsuun päähäsi! Käske sitten ja minä tottelen! Niin todellakin!

Onneton vaimo! Aivosi näkyvät olevan sekaisin, jonkun suuren murheen tähden. Käy tänne levähtämään! Paavo, nouse pois sieltä, Paavo! Audotja. Voi, te onnelliset, jotka saatte kotikaton alla nuoruutenne päivät viettää! Minulle ei sallittu sitä onnea. Andrei. Minä näen sinussa yhden tuollaisen onnenhylkäämän, jollaisia niin paljon maailmassa löytyy. Rupean osaa ottamaan kohtaloosi.

Luojan kuva, luonnon herra, Miten näytät valtasi? Viatointa älä sorra: Senhän kieltää tuntosi. Voimakkaamman kuuliaisuus Ruoskallako kostetaan? Uskollisuus, avullisuus, Piiskallako palkitaan? Ihmisparka raivossasi Julminta oot julmempi; Arvoltasi hevoistasi Monta vertaa halvempi. Kuin se kärsii, kuin se huokaa Oivalla ei aivosi. Näännyksissä, vailla ruokaa, Kieletön on orjasi.

TUOMAS. Te näette, veljet, ettei Juhoakaan aina juuri ammuta samalta oksalta, jolla hän istuu. LAURI. Mitä siinä silmiäsi vääntelet ja päätäsi keikuttelet ja huokailet sieraimistas tuolla lailla? Niin mar'! Kiitä että on aivosi eheä. TUOMAS. Niin, niin, hän peitelköön äsköistä tyhmyyttänsä niinkuin hän parhaiten taitaa. Mutta mitä helvettiä tekisimme nyt? Sanoppas, Aapo. AAPO. Minä en tiedä.

Mutta teltan pahin haitta on, että se ilma, jota hengität keuhkoihisi ja josta veresi, aivosi ja sydämmesi puhtaus riippuu, on pilaantunutta. Siten imet teltassa itseesi joka hengenvedolla enemmän tai vähemmän vaikuttavaa myrkkyä, aina olojen mukaan. Napoleon makuutti aina armeijaansa taivasalla.

JETTER. Kylläpä sin' olet olevinasi koko mielenpesä! Ovathan toki Egmontin hiuksetkin selvemmät kuin sinun aivosi. VANSEN. Sanokaa mitä sanotte! Vaan hienoudessa eivät vedä vertoja. Ne korkeat herrat pettyvät kaikkein ensimmäiseksi. Hänen ei pitäis' olla niin varma. JETTER. Mitä tuo latelee? Semmoisen herran! VANSEN. Niin juuri siitä syystä, kun häness' ei ollenkaan ole räätäli-kepsua.