United States or Suriname ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kuinkas äitisi nyt hautaan saadaan?" kysyi Elsa. "Ne hautaavat sen sieltä lasareetin puolesta", vastasi Matti. "Ai! ai! Ei ole hyvä sekään!" sanoi mamseli, ja katsoi silmiin herraa. "Eiköhän olisi puuhata jotain? Voi Heleena parkaa, kun lasareetin hautaus!" "Ei se nyt häävi hautaus ole, vaan hautaus, kuin hautaus!" tuumi herra.
"Se on näethän, luettelo herran tavaroista, jotka nuo rosvot ovat varastaneet..." "Mitkä rosvot?" kysäsi Pugatshev suuttuneena. "Ai, suo anteeksi", vastasi Saveljitsh. "Rosvoja ne eivät olleetkaan, vaan sinun väkeäsi. Ne ne meiltä ovat vieneet kaikki tyyni.
Gunhild otti vastan ja alkoi huimia rouvaa. "Selkäänsäkö? Hän saakin tosiaan usein." Gunhild huimasi rouvaa aikatavalla vitsalla. "Ai ai! Hän lienee pahanilkinen." Taas huimaus. "Pahanilkinenkö, hän, raukka! Ei, mutta yliopettaja pitää toisten poikien puolta, kun nämä härnäävät häntä ja sanovat Gunhildseniksi." "Se ai ai se ei voi olla mahdollista." "Mahdollista!
"Ai jai jai teidän armonne ... teidän ylhäisyytenne, teidän kuninkaallinen korkeutenne, päästäkää, päästäkää!" huusi Lisbet nauraen ja vaikeroiden. Dora kiskasi häntä varmuuden vuoksi vielä kerran tukasta. "Jos sinä sanot minun Eugeniani otukseksi ja amiraaliksi, niin kyllä minä..." uhkasi hän nauraen.
Noh, Heikki, oletko sopinut jo Liisan kanssa? HEIKKI. Oi, en, hyvä Herra, hän ei tahdo. ALFRED. Ai, ai, Liisa, niin itsepäinen. Mutta, hyvä herra... Sinun täytyy antaa myöten, Liisa; sinun täytyy sanoa se. LIISA. Miten, rouva tietää... EMMA. Kyllä, me tiedämme kaiken. SALOKANGAS. Kyllä, kyllä Liisa, olet syypää tähän selkkaukseen. Sinähän olet koko aamun ilon häirinnyt.
"Mutta kovinhan nyt onkin kylmä, kun oikein nenänpäätä riitelee ja varpaita tahtoo koperoon vetää... Ai! ... oikein jalat nuljahtelevat tilaltaan tuossa roustikossa. Mikähän lieneekin, kun ei jo lunta tule enempää, vaikka Marraskuu lienee jo puolivälissä... Tuo kengän paulakin kun retajaa irralla..."
Tämän sanottuaan alkoi hän keveästi sivellä sitä kipeää paikkaa ja puheli: Ai ihme! Tämähän on ihan ajetuksissa. Kyllä minä nyt yskän ymmärrän. Tämä ei ole tavallista selkäkipeää. Tämä on todellakin oikea kirvestys eli ammus, kuten eläimelläkin. Se on ruman hengen tulinen nuoli, se ampuu ihmistä samoin kuin elukkaakin.
Turkkinsa kauluksen jamasta tirkisti siksi, että näki hevosen jaloista vasten silmiä pölisevältä lumelta matkan suuntaa. Juken majatalon kartanolle tulla kurahdettiin. Reestä hyppäsi Siiri äitipuolensa kanssa kartanolle ja puistelivat itsestään vaatteihinsa kiehtoutunutta lunta. Mutta yht'äkkiä hätäisesti huudahti Siirin kasvateäiti: »Ai, ai. No nyt sinun välttää, kun kasvosi on paleltuneet.
Mut sanohan, kuinka niin pieni kissa, ai, ai, niin pieni kissa, mut sanohan, kuinka niin pieni kissa voi olla niin paha ja julma? Sinä olit kuin pikkunen sokerinpala jaa, jaa, sokerinpala, sinä olit kuni pikkunen sokerinpala ja olit jo mulle kuin oma. Mut sanohan, kuinka niin makea pala, ai, ai, niin makea pala, mut sanohan, kuinka niin makea pala voi olla niin kova, niin kova?
Ai, varo, lääkäri, siteitä auki päästäessäs kärpäisenkin sipaiseminen siivellään jo tuntuisi tässä verisessä, polttavassa tynkässäni ikään kuin puukon pistos."