United States or Greece ? Vote for the TOP Country of the Week !


Eräs toinen on rakkautensa kiinnittänyt samaan nuorukaiseen HILMA. Ai ai, sepä paha. EEVA parin meripojan seurassa on kävelemässä maantiellä kulkien oikealta vasemmalle. ELVIIRA. Tuossa se on juuri se toinen naishenkilö. HILMA. Kumpi noista pojista on se nuorukainen? ELVIIRA. Ei kumpikaan noista, sillä ei Eeva noista välitä. Mutta minä en tiedä oikein varmaan, kuka se nuorukainen on.

HOFFMANN. Ai, ai! kylläpä se tuntuu lyövän tavallista taajempaan. Mikä teidän nimenne on? Mutta minä en käsitä miksi tässä minun nimeäni kysytään? HOFFMANN. Kas niin. Nyt menette apteekiin ja jätätte tämän lapun sinne, ja niitä lääkkeitä kun sieltä teille annetaan, niin otatte kolme ruokalusikallista päivässä. SAARA HUMALISTO. Niin minäkö?

Minä en ollenkaan ole tyytyväinen, en ollenkaan. Mutta missä on juomavettä? Jahah. Ja vielä nauhojakin! »Kiitollisilta oppilailta». Ooh, ooh! Ja kumminkin sanotaan valituskirjeissä että oppilaat häntä vihaa. Sepä merkillistä! Olisiko hän itse? Hehehe! Neiti Forslund. Ai ai, herra professori! Juonas Siinä on koko etuhuone täynnä ihmisiä. Neiti Kortman Mitä? Emman käsiala eikö hän! Nuo raukat!

"Mutta sentähden koetetaan huvitukseksi keksiä pieniä rakkausseikkoja, hi hi hi", nauroi Alvilda. "Vaiti , paha, vallaton lapsi", nuhteli Konstanse. "Ihanhan sinä saat perimiehen punastumaan." Rouva Velker tunsi myöskin veren nousevan kasvoihinsa. "Ai, miten punainen te olette, rouva Velker!" sanoi Konstanse. "Kivistääkö teiltä päätä."

"Ai!" kiljasi hän jälleen hopeankirkkaalla äänellään ja veti kartiinit eteensä, niin ettei niiden takaa näkynyt muuta kuin ihana pää ja kauniit suortuvat. "Hyvää huomenta, maisteri!" sanoi hän ja hymyili, Laurin mielestä, niinkuin Rafaelin enkeli. "Jumal'antakoon!" vastasi Lauri ja koetti piiloittaa piirustansa. "Näittekö kaunista unta ensimmäisenä yönä uudessa talossa?" kysyi Anni.

Mutta tuossa puvussahan ja tuossa valossahan teidät olisikin maalattava! Taasko siinä ja missä vielä? Ja kuinka monessa? Tuhannessa kauniissa sillä teistä kumpuaa ehtymättömästi aiheita ja kauneusarvoja. Seisokaa vielä... En minä osaa seistä pannu polttaa pian ai !

"Niin, mutta..." sanoi Bertha ja rupesi ajattelemaan. Kiellon hän muisti hyvin, mutta hänen teki mieli näyttää ystävällensäkin tuota ihanuutta, mikä kotelon sisässä oli. Ei aikaakaan, niin avasi hän kotelon. Ja nytkös ihailtiin kaunista sormusta! "Ai, katsos, onhan siinä risti ja ankkuri!" sano Anni. "On siinä sydänkin", selitti Bertha. "Missä niin?"

Kalle Saukko luullen että paroni ehkä vaati häntä sormikoukkuisille, sieppasi kiinni nimettömällään niin lujasti, että paroni harmistuneena kirkasten "ai!" veti sormensa pois ja sitä vuoroon puhalsi ja ilmassa heilutteli. "Ohoh! Anteeksi!" sanoi Kalle, ja koska hän näki perheen sijoittuvan pöydän ympärille, otti hänkin kursailematta muitten muassa paikan itselleen.

Ai, ai nyt siellä on porsas päässyt lätistä irti ja on lapsen kimpussa, sanoi äitini. Mutta onneksi näkyi lapsi päässeen aidan alitse ja nelijalkainen vihollinen jäi toiselle puolelle. Tuokion kuluttua kuului aivan läheltä tuo kimeä huuhunta: Huni, huu, missäs Leena on, kuului ääni. Hu, huu tääll' ollaan, vastasi äitini jotenkin samalla äänen korkeudella.

Tommola lyö kipallisen löylyä, niin että paukkuu ja tuhka pöllyää, ja nousee sitten lavolle: »Ai, perkele, kuinka polttaa ... auringon paahtamia paikkoja. Ei tainnut olla tämä pikiöljy hyväksi? Olisi pitänyt voidella ehkä vaseliinilla. Sinunkin, Aapeli, olisi tullut voidella itseäsi. Mies saattaa pilata iäksi hermonsa, ellei voitele vähän itseään vaseliinilla aurinkokylvyn päälle.