United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !
Fredrik-parka, minulla on sääli häntä, sillä tiedän kuinka hän jumaloipi äitiänsä. Kaksi päivää myöhemmin sain kirjeen, jonka kuorella oli tuntematonta käsialaa ja Berlinin postileima. Jo ennen avaamistani tiesin, että kirje oli Tillingiltä. Sen sisältö oli seuraava: Berlinissä 30 p. Maaliskuuta 1863. Kello 1 yöllä. Kallis kreivitär! Minun täytyy avata sydämeni jollekin. Miksi juuri teille?
Syntyi Kuopiossa 7/5 1826, tuli ylioppilaaksi 1844, historian ja kielitieteen kandidaatiksi 1853, filosofian tohtoriksi 1860 ja Suomen kielen ja kirjallisuuden professoriksi yliopistoon 1863. Otti täyspalvelleena eron 1886 ja kuoli 20/11 1889. Mun muistuu mieleheni nyt Suloinen Savonmaa; Sen kansa kaikki kärsinyt Ja onnehensa tyytynyt, Tää armas, kallis maa!
Valtiollisen ja sanomalehtimiestoimintansa hän vuosisadan puolivälissä aloitti vapaamielisten aatteiden julistajana englantilaisystävälliseen suuntaan, mutta muutti täydellisesti mielipiteensä Puolan kapinan puhjetessa. Slavofiilisen puolueen äänenkannattajana hän vuodesta 1863 vaati kaikkien rajamaiden venäläistyttämistä valtakunnan etujen nimessä.
Ja hän ajattelee, kuinka hän on heittänyt rauhansa, levollisuutensa, ajallisen ja iankaikkisen hyvän hänen jalkoihinsa. Päiväkirjan kellastuneiden lehtien väliin on pistetty kirje, ohut kuin silkkipaperi ja hänen käsialallaan kirjoitettu. Vuosiluku 1863 on lyijykynällä merkitty arkin kulmaan.
Joka kerta kun tulin ajatelleeksi, miten onnellinen olin, oli minun myöskin pakko muistaa, kuinka hauras tämä onni oli. Mitä liikutti meitä Schlesvig-Holstein ja tanskalaiset asetukset? Mitä se koski meitä, jos »protokolla-prinssi» peräytti tahi vahvisti vuoden 1863 perustuslain?
Mutta kaikki semmoiset mutkat tulevat kyllä paljoa selvemmiksi, jahkahan tapellit painetuiksi tulevat ja varsinkin kuin selityskin lisään tulee. Voi hyvin! sitä toivottaa veljyesi D. E. D. Europaeus. Helsingissä 12 Elok. 1863. Lönnrotille. Jalo Veljyeni!
Hallituskin, joka tarkoin tunsi tämän vaikuttavaisuuden ja osasi arvostella sitä kokemusta ja niitä tietoja joita Snellman sanomalehden toimittajana oli tuonut ilmi, rupesi julkisissa asioissa pitämään neuvoa tämän tietoviisaan ja valtiomiehen kanssa, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari vihdoin v. 1863 kutsui rahavaraintoimiston esimieheksi Keisarillisessa Suomen senaatissa.
Siis talvella 1863 päätin minä jälleen ottaa siihen osaa ja samalla saattaa sinne molemmat nuoret sisareni. Sisareni ja minä huvittelimme oikein sydämen pohjasta, minä en suinkaan vähemmin kuin he.
Matkoilta palattuaan ja annettuaan kertomuksen tekemistään havainnoista, sai hän toimekseen valmistaa ehdotuksen kansakoulujen ja seminaarien järjestämisestä Suomessa. Hänen ehdotuksensa sitten pääasiassa hyväksyttiinkin. Itse nimitettiin hän v. 1861 Suomen kansakoulujen ylitarkastajaksi. V. 1863 perustettiin Jyväskylään seminaari mies- ja nais-opettajain valmistamista varten kansakouluille.
Matkustettuaan läpi suurimman osan Kiinan mahdottoman suurta aluetta, nimitettiin hän 1863 tämän maan koko sotavoiman ylipäälliköksi, hillitsemään hirmuista kapinaa, joka oli levinnyt yli puolen valtakuntaa; 19:ssä kuukaudessa voitti hän nuo hirveät kapinoitsijat, Taipingit, joita ei kukaan voinut vastustaa, pelasti valtakunnan ja monta sataatuhatta ihmistä perikadosta.